Hyvät pyhät kaikille

Lähden viettämään joulua appivanhemmille. Siellä syödään kalkkunaa ja juodaan mozartskuggel-likööriä. (Itse ostin pullon lahjaksi.)
Tein vihdoin ja viimein piparitalon valmiiksi. Siitä tuli hirveähkö kauhulinna, jonka kuvan voisin taas ehkä lisätä tänne mieltänne piristämään. Mutta kun ei ole sitä digikameraa.

En ole (taaskaan) ollut ikinä näin väsynyt kuin tällä viikolla.

Nukkukaa ja syökää hyvin!

(Tuohon Arktisia asioita -haasteeseen en osaa vastata, koska väsyneet aivoni eivät jaksaneet lukea ohjeita läpi. Ja siihen saakka kun jaksoin lukea, en ymmärtänyt mitä niissä sanottiin. Ehkä joskus keväällä.)

Jos olisin...

Jotkut ne paiskivat töitä viikonloput läpeensä. Minä. Muuten olisin jo nostattamassa joulutunnelmaa ja keikkahurmosta. Te, jotka ette paiski töitä, menkää tänä iltana Rovaniemelle kuuntelemaan nuorisomusiikkia. Siellä ystäväni panee parastaan ja luulen, että niillä urkusooloilla naiset ovat pyörryksissä joulun yli. Sitä en tiedä, mikä vaikutus niillä on miehiin.

Missä vika?

Voi Ristus! Mihin tämä maailma on menossa? Ala-asteen opettajana työskentelevä nainen kysyi minulta, että eikös Nuorgam ole Norjassa. Saman vuorokauden puolella minua noin kahdeksan vuotta nuorempi nainen väitti minulle kivenkovaa, että Kokkola on Savossa.

Suomi - maailman amerikkalaisin maa.

"...fuckin' darkness"

Valtava pimeys on lamaannuttavaa. Kun päivät vielä täyttyvät välttämättömistä velvollisuuksista, eivät voimat enää riitä muuhun. Pahinta on, että kroppa valittaa ja natisee liitoksistaan. Rauta ei nouse salilla, jalat eivät jaksa juosta, nilkkaa särkee, käsivartta kolottaa...Tuntuu, kuin olisin vanhentunut parissa viikossa vuosia.

Olen silti leiponut piparkakkuja. Yritän elää sesongin mukaan. Tänään ostin myös ensimmäisen joululahjan.

Nolo juttu

Naapurinsetä ystävällisesti huomautti, että neidin takavalot eivät autossa pelaa. Minä kilttinä ihmisenä ajoin siltä istumalta huoltamolle. Kuka sitä nyt pimein lyhdyin tässä kaamoksessa ajaa.

Sisällä huoltamossa minua oli vastassa kolme henkilöä. Sellaiset ei-merkkihuoltamot ovat siitä mielenkiintoisia paikkoja, että siellä ei oikein tahdo erottaa kuka on asiakas ja kuka työntekijä. Suunnistin pöydän ääreen, jonka oletin olevan asiakaspalvelutiski. Kerroin että takavalot ovat pimeänä.

Auto ajettiin sisälle, sanottiin, että otappa tyttö kahavia tuosta termarista. Käskystä otin, pieneen muovimukiin. Istuskelin hetken renkaiden keskellä mustaa kahvia juoden, ja sattumalta kuulin hallista, että kylläpä näyttää valot pelaavan. Vilkaisin huoltohalliin, ja siellä oli Auton ympärillä viisi miestä ihmettelemässä; kyllä ne pellaa, hyvin pellaa.

Minä nolona menin kysymään, että löytyykö vikaa. No ei löydy, mutta yhden polttimon voisi vaihtaa. No hyvä että edes jotain! Polttimon vaihto maksoi 2 euroa -ja taas oli huoltamon pojilla hauskaa.

Viime viikko

Tämä on muistiinkirjaus lähinnä itselleni siitä millaista arki tällä hetkellä on.

Maanantaina kävin lenkillä.
Tiistaina kävin kuoroharjoituksissa ja osallistuin musavisaan.
Keskiviikkona siivosin keittiön, en ehtinyt enkä jaksanut mennä joogaan.
Torstain ja perjantain olin Helsingissä, kävin mm. Kiasmassa. Koin ns. taide-elämyksen.
Perjantai-iltana osallistuin hupaisiin illanistujaisiin.
Lauantaina lauloin koko päivän, illemmalla saunoin ja vielä illemmalla kävin paikallisessa humppapaikassa nimeltä Onnela, vaikka pari viikkoa sitten ajattelin etten ehkä menisi sinne enää ikinä.
Sunnuntaina katsoin kaksi elokuvaa: Superman Returns ja sen jatko-osan siihen merirosvoelokuvaan. Podin huonoa omaatuntoa siitä että en jaksanut siivota.

Mieliala: Suhteellisen tasainen, ajoittain ahdistaa hetkellisesti.
Ruokahalu: Normaali.
Alkoholi: Käyttö kohtuullista viime viikkoina. Arkitissuttelu vähäistä, miltei olematonta.
Yleiskunto: Lievää väsymystä päivisin, joiden lisäksi voimattomuuden puuskia, jotka yleensä menevät ohi. Ei flunssaa tai muita tauteja.