Luulin että laina lyhenee...

..mutta ei.

Pankista tuli lappu, jossa ilmoitettiin tililtä erääntyvän n. 140 euroa ensi kuun alussa. Tyytyväisenä ajattelin, että näin sitä vaan vihdoin ja viimein aikuisena opintolainoja maksellaan. Tarkemman syynäyksen jälkeen kävi ilmi, että se olikin ilmoitus koroista, jotka otetaan tililtä. Samassa muistin, että minunhan piti mennä jo tammikuussa sopimaan lainanlyhennyssuunnitelmasta. Voi jessus että olen ollut taas saamaton. Olen aikaisemminkin huomannut, että tietyntyyppiset "pikkuasiat" tuppaavat jäädä roikkumaan kohtuuttoman pitkiksi ajoiksi, kun taas toisaalta teen vaikka mitä muita (paljon isompiakin) asioita ihan noin vaan vasemmalla kädellä. Olisi kai hyvä olla yhtä tasaisen aikaansaava ja tehokas kaikissa asioissa. Tai ainakin näissä ikivanhoihissa opintolaina-asioissa.

Syntinen minä

Hyveitä:
Oikeudenmukaisuus: 14
Rakkaus: 11
Anteeksiantavaisuus: 10
Lojaalisuus: 10
Suhteellisuuden taju: 10
Urhoollisuus: 10
Pyhä huolettomuus: 8
Viisaus: 8
Jalo joutilaisuus: 6
Kohtuullisuus: 6
Hiljainen tieto: 5

Syntejä:
Vihamielisyys: 15
Hekumallisuus: 9
Murehtiminen: 8
Ahneus: 5
Vatsan palvonta: 5
Ylpeys: 5
Hengen velttous: 4
Huumorintajuttomuus: 3
Välinpitämättömyys: 3
Kateus: 1
Tietämättömyys: 0

Ja pieni analyysi.
Hyveet:
En tiennytkään olevani noin oikeudenmukainen. Ehkä testin taustalla on joitain kummia vääristymiä, jotka vetävät joistain yksittäisistä suvaitsevaisuuden saarekkeista johtopäätöksiä oikeudenmukaisuuteen. Yllättäen annan myös anteeksi aika paljon ja helposti ihmisille, joten ehkä sekin lisää suvaitsevaisuuspisteitä. En ole koskaan pitänyt itseäni erityisen urhoollisena, mutta jalon joutilaisuuden tunnistan.

Ja sitten ne paheet...
Kieltämättä olen joltisenkin vihamielinen toisinaan. Mutta noin paljon? Ehkä täytyy harjoittaa lempeyttä enemmän. Toisaalta, hekuma on listassa heti toisena... Murehtiminen ei tullut millään muotoa yllätyksenä, sitä jopa odotin vielä korkeammalle sijalle. Itse asiassa se olisi voinut olla jopa ensimmäinellä sijalla. Olin yllättynyt, että vatsan palvonta sai jopa viisi pistettä. Mutta ehkä se johtuu syömishäiriöstäni; haluan ja pyrin syömään vain hyvää ruokaa.

Hauska testi, via Arktisia Asioita.

Virallinen kesä

Vapusta on jo hyvinkin viikko aikaa ja vuotuinen vappuflunssa alkaa olla takana. Se on sellainen lyhyt ja kiukkuinen, toisin kuin tavallinen flunssa, joka nävertää vähintään pari viikkoa. Nyt aivot kuolettavaa tahmeaa oloa ja nuhaisen kuumaa hengitystä ei kestänyt kauan.

Vapun juhlinta ylipäätään on melko tylsää. Aina sama kaava. Mutta olen niin säälittävä ryhmäpaineen alla, etten uskalla ehdottaa rutiineihin radikaaleja muutoksia. Miksipä siis valittaa. Räntäsade, kuohuviini, piknik, viinaksia eri muodoissa, räntäsade jatkuu, bileet, lisää juomia, lopullinen väsähtäminen jo ennen puolta yötä... Ja seuraavana päivänä flunssa. Lapsena vapussa oli enemmän viehätystä. Silloin alkoi kesä ja ostettiin kioskilta jäätelö. Ei haitannut, vaikka satoi räntää.

Ehkä onkin niin, että todellisuudessa taidan olla hyvin epäsosiaalinen ihminen. Sitä piirrettä en kuitenkaan kerro kenellekään. Siitä ei kannata puhua ainakaan työhaastattelussa. Niissä tilanteissa jokainen on ulospäin suuntautunut, sosiaalinen, kaikkien kanssa toimeentuleva, iloinen, tehokas, oma-aloitteinen, sellainen super-ihminen. Super-ihmisellä ei ole huonoja päiviä. Luulen.

Sellaiset ihmiset eivät katso unettomuuteen härkärodeota. Eivät tunnusta sitä. Varmasti.

Sivuluisua

Kahden viimeisen viikon aikana on tapahtunut erinäisiä asioita.

Ihmisiä meni naimisiin vappuna.
Ihmisiä erosi vappuna.
Molemmat tapahtumat vaativat paljon pureksimista ja pohdintaa. Ristiriitaisia ajatuksia risteilee ja sekoittuu, epämääräisiä tuntemuksia pulpahtelee jostain syövereistä. Välillä tuntuu, että olen ainoa järjissäni oleva ihminen tällä hetkellä koko pienessä maailmassani. Aivan kuin tunnepuolella sisälläni olisi samanaikaisesti hiki ja kylmä.

Kävin Norjan pohjoisilla rannoilla ihmettelemässä elämää. Matkoillahan aina näkee ja kuulee kummia, maistelee ja haistelee kaikkea mielenkiintoista. Meri ja merenelävät tuoksuivat vahvasti.

Hetkittäin joudun oikein ponnistelemaan erottaakseni unet ja todelliset tapahtumat toisistaan.