24.1.05

Made

Made on ruma kala. Nyljetty made vielä rumempi. Madekeitto eli majepotut on oikein kelpo ruokalaji, jos sitä ei tarvitse itse tehdä. Mummun tekemänä se on tietysti parasta. Viikonloppuna sain häneltä keitto-ohjeen, mutta voi olla, että en tee sitä kuitenkaan. Ainakaan sitä nylkemistä, koska sen jälkeen minulla olisi käsissäni nahaton mulkosilmäkala. Hyvää ruokahalua vaan. Kiitin mummua ohjeesta. Hän jaksaa vielä yrittää, että minustakin tulisi hyvä emäntä jollekin. Koska se, jos mikä, on tässä maailmassa tärkeää. Miestä ei saa pitää nälässä.

Muistan, että joskus vuosia sitten ystäväni pappa piti pihalammikossa mateita ja haukia elättinä. Söikin kai niitä sitten välillä nälissään. Minä pidin lapsena sammakonpoikasia lasipurkissa. Elättinä. Halusin nähdä, kun niistä kasvaa isoja sammakoita. Eräänä päivänä tiirailin nenä lasipurkin kyljessä kiinni kasvattejani. Huomasin, että niille oli yhtäkkiä kasvaneet jalat ja tavattoman suuret mulkosilmät. Parissa päivässä. Säikähdin ja siksi kai en pidä sammakoiden, enkä mateiden ulkonäöstä. Niin tärkeä kuin sammakoiden osa tässä maailmassa on, silti mieluiten elän kaukana niistä. Eikä niitä mateiden mulkosilmiäkään ole väliä nähdä...En sitten tiedä mitä oikein odotin, kun kuitenkin halusin nähdä sammakoiden kehityksen. En vain ollut valmistautunut niin vastenmielisen näköisiin otuksiin.