Ulkoilmaelämä vaatii veronsa

Vuosipäiväni kunniaksi ystäväni, kauneuden ammattilainen, lupasi kiillottaa kasvojani ja puunata ihon entistä ehommaksi. Sanoipa suoraan, että vaikka tupakoimattomuuteni ansiosta näytän nuorelta, niin silti silmänympärykseni ovat ryppyisemmät kuin yleensä tämän ikäisillä. Pitäisi kuulema vähän ajatella, kun viettää ulkoilmaelämää. Myönnettäköön, että pidän auringosta ja pakkanen ei pane, ei vaikka yrittäisi. Mutta mitä minun sitten pitäisi ajatella...Tai vaikuttaako sitä enää miettiä, kun iho taitaa olla jo niin ulkoilman parkkiinnuttama, etteivät kaikki pienet pakkaset tunnu. Olisi kai pitänyt jo vuosia sitten aloittaa valtavien lierihattujen käyttö kesäisin ja talvisin kulkea kasvot piilossa tai pysytellä sisätiloissa. Sukulaismiehen rouva on tehnyt näin, mutta en nyt sanoisi, että siitä olisi ollut hänelle varsinaista hyötyä. Ja entä sitten, jos rypistyy?

Mutta katsotaan, mitä kauneuden ammattilainen saa aikaan. Tulisiko minustakin viimein kaunis.