Ensimmäinen työhaastattelu ja siihen liittyvä vaatetusprobleemi

Ensi viikolla on elämäni ensimmäinen työhaastattelu. Vaikka työhistoriani on varsin mittava (ainakin ajallisesti), en ole koskaan ollut työhönottajien syynättävänä. Asiat ovat vain sillä tavalla lutviutuneet.

Nyt on vähän ikävä olo, sillä en ole vielä ehtinyt vuosittaiselle vaateostoskierrokselle tänä kesänä. Toisin sanoen joudun astelemaan haastateltavaksi kulahtaneissa rytkyissä. Onneksi olen sentään varannut tukkatohtorilta ajan huomiseksi. Josko sitä olisi vähemmän peikkomainen sitten.

Vaatevaraston täydentäminen on rasittavaa. Olen uskomattoman kranttu vaatteiden suhteen. Silti kuljen ryysyläisenä. Makuni on käsittämättömän kallis. Mutta pihi ihminen kun olen, ostan vaatteeni yleensä alennusmyynneistä ja kirppareilta. Huolin ja pidän myös ilmaisia vaatteita.

Periaatteessa olen siis siisti, huoliteltu ja tyylikäs kalliilla tavalla. Käytännössä en.