Hengittämisestä (muistiinpanonomainen huomio)

Olen jo yli kymmenen vuoden ajan kärsinyt ajoittaisesta hengenahdistuksesta, joka pahenee mm. eläimistä ja stressistä. Nyttemmin pelkkä nukkuminen ahdistaa. No, astmahan siellä on ollut kehittymässä pikku hiljaa, vaikka olen yrittänyt teeskennellä jotain muuta.

Eilen kävin LKS:ssa keuhko-jotain-osastolla täyttelemässä papereita. Sain mukaani muovipurkin, johon pitäisi saada yskäistyä kunnon limainen yskös. joka kuulemma irtoaa parhaiten lenkin jälkeen. Inhoan lenkkeilyä, enkä taida muutenkaan harrastaa ysköksiä irroittavaa liikuntaa, joten edessäni on probleemi, johon täytyy paneutua tarkemmin ensi viikolla.

Sain myös fysioterapeutin neuvoja kuinka hengittää oikein ja luonnollisesti. Luulin osaavani edes hengittää, mutta ei. Senkin teen väärin: käytän liikaa kylkiluiden päällä sijaitsevia apuhengityslihaksia, hengitän pintapuolisesti, uloshengitykseni on liian lyhyt, eikä pallealihaksenikaan ole kunnossa.

Miten tässä voi enää edes kuvitella hengittävänsä luonnollisesti, kun joka ikinen hengenveto vaatii oman huomionsa. Kuinka "luonnollinen" hengittäminen voi olla näin vaikeaa?