29.10.03

Turha hermoilu

Perheessämme on neljäs jäsen. Se tuli perheeseemme noin kaksi kuukautta sitten, enkä vieläkään ole oikein tottunut ajatukseen sen massiivisesta läsnäolosta. Se kuluttaa niin rahaa kuin luonnonvaroja kohtuuttomasti, mutta antaa sentään vastalahjaksi lämmintä ja luotettavaa kyytiä.
Auto on perheemme ensimmäinen. Tämän vuoksi joka ikinen kerta kun lähden ajamaan sillä, on pieni seikkailu. Milloinkohan siitä tulee arkinen asia?
Meillä ei siis ole kokemuksia autoilusta tai autoista yleensä ottaen juuri lainkaan. Sen vuoksi jokainen ylimääräinen naksunta, nitinä tai räminä aiheuttaa sydämentykytyksiä ja huolen ylimääräisestä rahanmenosta. Tänä aamuna vein mieheni töihin. Hän kuuli räminää oikeanpuoleisesta ovesta, nitkutteli hansikaslokeroa, ovea ja hermoili: "Miksi meille ei kerrottu tästäkään räminästä?!"

Ääni tuli jääraapasta, joka kolisi oven kaukalossa.