Tukossa

Tekstiä ei yksinkertaisesti ota syntyäkseen, sanat ovat juuttuneet jonnekin syvälle.

Hengitän syvään ja yritän rentoutua.

Sormet. Totelkaapa nyt kiltisti ja antakaa kirjainten ilmaantua näytölle. Vaikka yksi kerrallaan.

- Miksi?

Ehkä jotakuta kiinnostaa mitä kuuluu.
- Niinkö luulet?
***
Hyvä on.

Heräsin aamulla klo 6.24. Tarkistin kännykästä, joka oli soimassa vasta klo 6.40. Tuijottelin minuuttien vaihtumista digitaalinäytöllä. Kello soi, painoin nappia ja ääni lakkasi. Tuijotin edelleen minuuttien vaihtumista näytöllä.

6.47

6.55

7.02

Toinen herätyskello soi. Aivot käskevät nousta ja mennä suihkuun. Ruumis makaa lyijyn painoisena lämpimän peiton alla. Yöpaita on litimärkä. Sitä on taas hikoiltu yöllä.

7.14

Nyt ylös, että ehdit käydä suihkussa ennen töihin lähtöä!

7.28

Vihdoin ja viimein. Silmät auki, vaatteet päälle, weetabixit naamaan (kyllä, oikeasti syön noita lastulevyjä...) ja tukka märkänä ulos -10 asteen pakkaseen.

8.14

Töissä.

Joka päivä. Jee! ---