Toinen öinen mielikuva ja päänsisäisiä ääniä

Viime yönä nukuin äärettömän huonosti. Tuntuu, että tuskin ollenkaan. Neljän aikaan havahduin siihen, että ovikello soi. Jäin jähmettyneenä odottamaan, josko se soi uudelleen. Eipä soinut. Eikä varmaan soinnut alunperinkään. Sängyssä maaten tuijotin oranssina ja punaisena hehkuvaa aamutaivasta. Vielä olisi ollut kaksi tuntia aikaa nukkua, mutta ei siitä tullut mitään. Paljon ajateltavaa. Odotin kuuteen asti, että herätyskello antoi luvan nousta ylös.