Instrumenttivalikoima*

Silmissä näkyy punaisia pilkkuja ja tuntuu, että kallon luut resonoivat koko loppupäivän. En tee kuolemaa. Olen vain soittanut bassoa. Liika on liikaa yhdellä kertaa näin kymmenen vuoden jälkeen.

Basson ääni on silti miellyttävä. Pehmeä. Ajattelin, että sellainen jykevä ja turvallinen. Vakaa, soittaessa voisi vaikka meditoida. Ei lainkaan levoton, kuten es-klarinetin ääni. Minusta ei olisi soittamaan sellaista tinapilliä, joka kuulostaa enemmän kiukkuiselta pikkupiskiltä kuin kauniilta klarinetilta. Pienet ihmiset soittakoot pieniä soittimia ja isot isoja. Jaa. Tällä logiikalla minun pitäisi kai sitten siirtyä kontrabassoon tai timpaniin.

Huomenna en soita. Päivällä on luvassa hevosurheilua ja illalla rokkia.

*Sana vaati muutaman tarkistuksen, että konsonantit ovat oikeassa järjestyksessä. Vähän sama juttu kuin sanoissa antropologia tai Ljubljana. Ystäväni on kotoisin tuosta kaupungista ja juuri kun vuosien harjoittelun myötä opin kirjoittamaan kaupungin oikein ilman ylimääräisiä konsonanttitarkistuksia, hän menee ja muuttaa uuteen paikkaan. Nykyisen asuinpaikan nimeä en uskalla sanoa ääneen ja kirjoittaminenkin on niin ja näin. Sen olen pannut merkille, että ensimmäisessä tavussa on neljä konsonanttia. Peräkkäin.