Kun on niin sitten on

Toisinaan havahtuu suunnattomaan vitutukseen. Niin tänäänkin. Sitä aiheuttavat ihmeelliset ystävät, mammarit, hymistelijät ja lässyttäjät, monimutkaiset asiat ja niiden kääntyminen päälaelleen. Jos en olisi fiksu aikuinen, huutaisin ja räyhäisin. Olen kiroillut salaa kotona, mutta ainoana yleisönä ovat olleet kissat, eikä niitä kiinnosta. Saatana.