Ikimuistoisia neuvoja

Olen jo pitkään, hartaasti ja kimpaantumatta pyytänyt oppilaitani viemään soittimiaan huoltoon. Minusta on aivan uskomatonta millaisilla räyskillä ja ronklottajilla he yrittävät soittaa. Joidenkin kohdalla se vähäinen soittoinnostus on hiuskarvan varassa ja vain siksi, että soitin on niin toivottomassa kunnossa. Joskus käytän kohtuuttoman paljon soittoaikaa näpräämällä heidän soittopelejään edes jonkinlaiseen kuntoon. Ne ovat vain tilapäisratkaisuja, koska en varsinaisesti osaa korjata soittimia. Pitäisi kai osata, mutta olen niin nössö, etten uskalla edes yrittää. Vaikka eihän siinä voi mennä kuin vain sikakallis pilli piloille.

Ja nyt se on sitten tapahtunut. Joukkoryntäys soitinkorjaajan pakeille. Ilmeisesti joku keksi, että kun soitin on huollossa, silloin ei tarvitse harjoitella eikä käydä tunnilla. Heureka!

Eilen kuuntelin katse lasittuneena yhden teini-ikäisen tytön musiikkiesitystä. Hohhoijaa. Eihän sitä kappaletta ole tahkottu kuin kuukausi...Luulisi, että jotain pitäisi siinä ajassa tapahtua. Enhän minä voi harjoitella kenenkään puolesta, voin antaa vain ohjeita. Olen varmaankin liian lepsu opettaja. Pitäisi ottaa tiukempi linja. Räyhätä ja mekastaa. Itse kuulun niihin, jotka ovat oppineet soittamaan kurissa ja nuhteessa, välillä itkua tihrustaen, kylmä hiki otsalla ja opettajan alapääpitoista ohjeistusta kuunnellen. Minä ja pari soittajatoveria olemme saaneet neuvoksi sen, että pitää puhaltaa niin, että tuntuu pillussa asti (miespuolisilla pitää tuntua palleissa asti). Muuan huilisti oli saanut opettajaltaan ohjeen, että oppilaan suu ei saa koskaan näyttää koiran persereiältä. Sellistiystäväni ei ole varma, mitä hänen taannoinen opettaja on mahtanut sanoa. Nainen oli puolalainen. Puheensäksätyksen tiheydestä ja äänenpainosta voi tietenkin päätellä paljon. Ystäväni kertoi myös, että parin vuoden yhteistyön aikana hänen eniten käyttämä sanansa oli ”joo”.n dyritin johdatella häntä sia tuntui olevan nyt kovin pinnalla. soittamiseen. sanomiani perusteluinaivät.

Kyynistä kirjoitusta. Onneksi muutamat oppilaat ovat aina niin reippaita ja vieläpä niin musikaalisia, että mykistyn joka kerta ihmetyksestä.