Unennäköä

Eilisestä unen knoppitietoudesta jatkaakseni...

Muutamat unet seuraavat vuodesta toiseen. Viisas on sanonut, että ne toistuvat niin kauan, kuin on tarpeellista. Ja tarpeellisia ne ovat, ellen ota niistä opikseni ja tutustu tiedostamattomaan puoleeni.

Olen usein takaa-ajettu. Juoksen upottavaa hiekkatietä ja karhu on kintereilläni. Tämä tuntuu olevan unieni top-10:ssä. Ei siksi, että pitäisin siitä, mutta levoton mieleni on valinnut sen suosikikseen.

Takaa-ajo toistuu myös sellaisissa unissa, joissa olen huijari ja pakenen lain pitkää kouraa. Tämä uni kuuluu viihdyttäviin seikkailukertomuksiin, joita katselee ilokseen. Joskus tällaiset seikkailutkin saattavat muuttua ahdistaviksi. Erityisesti silloin, jos minua ajavat takaa sotilaat. Seikkailu-unissa minä selviän voittajana.

Viime yönä näin unta lukioaikaisesta ystävästäni. Hän oli tanssiparini Vanhojen Päivänä. Näimme viimeksi kolme vuotta sitten ja tätä samaa unta näin myös silloin. Unessa istun kaikessa rauhassa kaatuneen puunrungon päällä. Ystäväni saapuu paikalle ja sanoo jotakin. Hänen puheensa on käsittämätöntä ääntelyä, eikä hän suostu selittämään minulle selvästi mitä haluaa sanoa. Sitten hän viskaa käärmeen päälleni ja pinkaisee hurjaan juoksuun ja muuttuu samalla sudeksi. Tässä minä herään...

Milloin näen koko tarinan? Kyllästyttää tuollaiset keskeneräiset jutut...