Öisiä ajatuksia

Viime yönä heräsin kello kolmen aikaan. Hiukset olivat liimaantuneet märkinä niskaan ja otsalle. Ei, en nähnyt painajaista. Olin nähnyt unta, jossa sama tapahtuma alkoi aina vain uudestaan. Herättyäni en muistanut mitä unessa oikeastaan tapahtui, se vain tapahtui uudestaan ja uudestaan. Tarina ei edennyt. Tuskallista.

Kolmen aikaan yöllä on ikävä herätä. Silloin on hankala nukahtaa uudestaan. Se on melko hyödytön ajanjakso, jos sen viettää valvoen eikä nukkuen kuten pitäisi. Siihen aikaan yöstä ajatukset ovat katkonaisia ja sinkoilevat holtittomina. Huutavat väsymystään. Tietysti olisin voinut nousta ylös, mutta jostain syystä sillä hetkellä uskoin, että jalkeilla ollessa virkistyisin liikaa. Niinpä kiedoin itseni tiiviimmin peittoon ja jäin ajattelemaan katkonaisia ajatuksia.

Ajattelin eilistä postaustani pääministerin isästä. Mieleeni muistui, että lukiossa biologian opettaja oli kutakuinkin samaa mieltä. Hänen mielestään mustien orjiksi joutuneiden on täytynyt olla tyhmiä, koska fiksuimmat eivät jääneet kiinni tai pääsivät ainakin pakenemaan. Olin niin tyrmistynyt opettajan lausumasta, että lähdin kesken tunnin pois. Aamuyön tunteina, katkonaisilla ajatuksilla ajateltuna olen edelleen samaa mieltä, kuin aina. Kuka tahansa voi olla tyhmä tai älykäs, eikä millään etnisillä merkeillä ole väliä.

Tyhmyyden ja älykkyyden määrittely ei ole yksioikoista puuhaa. Filosofisiin keskusteluihin osallistuva voi pitää itseään hyvinkin älykkäänä, mutta puusepälle sillä ei ole paskankaan väliä, jos ei osaa toteuttaa asiakkaan nuhjuisesta, lyijykynällä piirretystä kuvasta toivottua huonekalua. Toisaalta voihan filosofi olla aivan yhtä hyvin kätevä käsistään, kuin puuseppä nauttia kiivaista väittelyistä. Molemmat kuitenkin pitävät ensisijaista toimeaan järkevämpänä ja toista vain ”mukavana harrastuksena”. Mitä kukin sattuu arvostamaan. Mutta tämähän ei ole yksioikoista puuhaa, joten en yrittänyt selvittää maailman älykkyyden tilaa kolmen aikaan yöllä.
***
Tänään täytyy saada hääparin onnittelukortti valmiiksi. Luonnostelin sen eilen ja yöllä ajatellessani kaikkea, suunnittelin kuvan värityksen. Kuva-aiheeksi valitsin kaksi joutsenen näköistä lintua, jotka muistuttavat enemmänkin myyttisiä taruolentoja. Värit päätin ottaa minulle tyypilliseltä paletilta eli kaikki hempeät värit ovat pannassa. Niitä käytetään korkeintaan kontrastia tuomassa.
***
Ajattelin myös sitä, että miksi en nuku... Ja palasin taas suunnitelemaan värejä. Kuvan viimeistelyyn voisin käyttää tussia. Sillä saisi dramatiikkaa muutamiin kohtiin.

Nyt aamulla etsiskelin mustepullon ja piirustusterät valmiiksi. Ikäväkseni huomasin, että en ollut sulkenut pulloa tarpeeksi tiiviisti ja tussia oli valunut pitkin laatikon pohjaa. Se oli kovettunut mustiksi paakuiksi. Aivan kuin pikeä. Menen siivoamaan sen pois.