6.8.04

Hyvänolon lahjoja

Aromaterapeutti-antropologi-poronhoitajaystäväni tarjosi minulle eilen aromaterapeuttista hierontaa lähes puolentoistatunnin ajan. Nyt oloni on levollinen, selkeä ja sanalla sanoen hyvä. En tiedä vaikuttivatko olotilaani enemmän tuoksut vai se että joku ihminen antaa energiaansa ja aikaansa minulle sillä intensiteetillä kuin eilisiltana.
***
Luulin aromaterapian olevan haistelua. Että on tuoksuja ja niitä sitten nuuhkitaan. Sitten odotellaan tuleeko hyvä olo vaiko eikö. Sitä se ei ollut.

Aluksi ystäväni kyseli vointiani, avasi purnukkalaatikkonsa ja kävi läpi noin parikymmentä eri tuoksua, joita haistelin ja sen hetkisten tuntemusten mukaan valitsin noin kymmenen potentiaalista tuoksua. Laventeli tuntui vastenmieliseltä ja myöhemmin kuulin matalan verenpaineen omaavien ihmisten välttelevän sitä. Jatkoimme tuoksujen maailmassa vielä hetken ja lopulta päädyimme neljään ainesosaan:
mustapippuriin (joka on eräänlainen "juurituoksu", pitkävaikutteinen), inkivääriin, roomalaiseen kamomillaan ja linaloe-puuhun (erittäin miellyttävä). Tipat sekoitettiin neitsytoliiviöljyyn (tavallinen oli loppunut jääkaapista) ja pian hierontaöljystä leviävä tuoksu oli uskomattoman täyteläinen, yhtäaikaa maanläheinen ja henkinen. Itkettävä.

Hierontapöytä koottiin tyttäreni huoneeseen, sytytin pari kynttilää ja taustalle musiikkia. Luulin ystäväni hierovan lähinnä hartioita ja selkää, mutta sainkin kokovartalohieronnan. Yllättäen kipeimmät lihakset löytyivät kallonpohjasta päästä, molemmista käsistä kyynärpään alapuolelta, pohkeista ja pakaroista. En ole koskaan ollut hierottavana ja yllättäen koin kehoni aivan toisella tavalla kuin koskaan aikaisemmin. Löysin ruumiistani lihaksia, joita en ollut ajatellut pitkään aikaan. Kuinka puolinaisesti olen elänyt?

Hieronnan jälkeen jätin öljyn iholleni ja hengittelin syvään. Menin ajoissa nukkumaan, nukuin levollisesti, joskin painajaisia katsoen. En silti herännyt kuin kahdesti normaalin kahdenkymmenen sijaan.

Olen erittäin kiitollinen ystävälleni tästä kokemuksesta.
***
Taannoin sain lahjaksi säilyketölkin avaajan ja valkosipulipuristimen. Lahjan antajat eivät halunneet antaa "hyvänolon" lahjaa (syystä jota en nyt ihan tarkalleen ymmärtänyt). Minulle nämä kaksi lahjaa silti antavat hyvän olon joka kerta kun käytän niitä. Ensinnäkin ne ovat äärimmäisen käteviä, kestäviä ja kauniita esineitä, jotka helpottavat elämääni suunnattomasti. Toisekseen joka kerta niitä käyttäessäni muistelen lahjan saamisen hetkeä ja niitä uskomattoman mukavia ihmisiä, joilta lahjan sain. Hähää, lahjanne on sittenkin "hyvänolon lahja"!