24.8.04

Aivoaallon aktivointi

Joskus taiteen edessä tulee sanaton ja hontelo olo. Sitä vain tuijottaa tyhmänä, eikä ymmärrä. Silti myöhemmin on syystä tai toisesta erilainen olo kuin aikaisemmin. Voi olla joko ärtynyt, levollinen, vilkas tai joskus harvoin jopa viisaampi. Näin on salakavalaa taide.

Joskus ihan huvikseen luen liian hankalista asioista kertovia kirjoja. Luen ja luen, kääntelen sivuja ja tutkin kuvia. Jatkan lukemista vaikken ymmärtäisi sanaakaan. On mukava lukea esimerkiksi kosmologiaa tai jotain järkyttävän teoreettista paatosta, vaikkei voisi sitä koskaan käsittää. Kyllä sieltä silti aina jotain jää jollekin tasolle raksuttamaan. Toivottavasti on yhtä salakavalaa tiede kuin taide.
***
Nyt olen viime aikoina lukenut mm. rakennuskortistoja, jotka ovat täynnä numeroita, kaavioita, mittoja ja ihmeellisiä kirjainyhdistelmiä. En tietenkään sinänsä ymmärrä niitä, mutta nyt minulla on ainakin jonkinlainen hatara näkemys siitä, mihin remonttimiehet tietonsa perustavat.