Puhuminen

Toisinaan lyhessä aikaa saa selville liikaa toisen elämästä. Näin kävi eilen kopiointiliikkeessä, jossa liikkeen pitäjä jostain kumman syystä avautui minulle (satunnaiselle asiakkaalle) tarpeettomalla tavalla. Vaivaannuttavaa on sellainen, että yhtäkkiä kertoo asioitaan noin vain. Varoittaisi edes etukäteen. Nyt tiedän jotain jota en haluaisi tietää. Ihmisellä tulisi olla oikeus päättää mitä tietoja hankkii ja olla pakottamatta tietämään muuta.
 

Puhuminen on raskasta. Ensin pitää muka ajatella jotain viisasta sanottavaa, sitten epäonnistuu siinä ja niinpä höpöttelee niitä näitä. Siinä sivussa paljastaa liikaa itsestään ja suunnattomasta typeryydestään. Näin ainakin minulla käy. Näin kävi myös kopiointiliikkeen ihmiselle. Kumma tarve.
 
Yhdennettätoista avioliittovuotta käyskennellessä puhuttavaa riittää elämänkumppanin kanssa edelleen. Uuden jutun kuuleminen jaksaa aina hämmästyttää, sillä luulin viimeisenkin tarinan tulleen kerrotuksi jo noin vuonna 1998. Joskus mieheni sanoo ääneen "tämä oli se viimeinen juttu". Silti niitä riittää edelleen.

 
***
Pidän kovasti Ingmar Bergmanin Kohtauksia eräästä avioliitosta - elokuvasta. Katsokaa.