Purnukat vinossa pinossa

Mieheni mukaan minulla on naiseksi harvinaisen sekalainen henkilökohtaisten hygienitavaroiden säilytystyyli. Kuinka niin? Tiedän tarkalleen mistä löydän kulloinkin tarvitsemaani. Toisin sanoen onko sillä niin väliä ovatko tavarat siisteissä riveissä, kunhan ne löytyvät? Ja millä ihmeellä mieheni voi tehdä moisen yleistyksen, sillä tietääkseni hänellä ei juuri ole pitkäaikaista kokemusta naisten kanssa asumisesta (itseni lisäksi). Että äitinsä tapaan säilyttää muotovaahtoa ja naamarasvaa siististi vierekkäin hän vertauksensa pohjaa, hä?

Mieheni pitää hyllynsä järjestyksessä. Ainakin levy- ja kirjahyllyt. Silti hänellä on joka päivä monta kertaa hukassa niin lompakko, avaimet kuin kännykkäkin. Toisaalta tunnustusta annettakoon siitä, että levyt löytyvät juuri niiltä paikoilta joissa niiden kuuluukin olla.

Vieläkin harmittaa eräs puolentoista vuoden takainen tapaus. Säilytän siivouskomerossa siivousvälineiden lisäksi lähes kaiken muunkin yleisen huushollaamiseen, askarteluun ja näpertelyyn soveltuvan tavaran. Kaappi näytti kieltämättä epäsiistiltä, mutta löysin sieltä aina tarvitsemani yhdellä käden ojennuksella. Puolitoista vuotta sitten mieheni tuskastui sotkuun ja pyysi minua siivoamaan kaapin. Lopulta tein sen (lievästi turhautuneena ja vihaisena, sillä se ei ollut mielestäni erityisen sotkuinen), enkä ole enää koskaan löytänyt mitään tarvitsemaani. En enää muistanut mihin siivosin rautalangan, kuviosakset, liidut ja hiilet.

***

Mikäli tulee muutto eteen, olisi taas hieman remontoitava (koko huoneisto). Onneksi on tapettitalo laajoine sivustoineen. Jotenkin tuntuu, että haluaisin jotain 1950-luvulta olevaa seinille, sillä talo on rakennettu 1947. Esimerkiksi tämä on aika kiva, kuten myös Kaipiaisen Kiurujen yö. Onneksi meille piheille on tarjolla myös edullisia vaihtoehtoja, joista esimerkiksi keltainen Atomi voisi piristää keittiötä.

Lisää mukavia, mutta aivan hirmuisen kalliita tapetteja tarjoaa Wanhat konstit.

Tapetointiin voisin vaikka hurahtaa.