Sietokyvyn rajoilla

Kaikkea sitä nainen sietää miehiltä! Tänä aurinkoisena päivänä päätin mennä rannalle lueskelemaan kirjaa kultuurintutkimuksesta (ettei tarvitse jatkuvasti miettiä, mitä h...iä olen tekemässä). Bikinit päälle ja kirja käteen. Vajaan tunnin elämä olikin oikein rauhallista ja lokoisaa, mutta sitten rannalle ilmestyi omituinen mies. Hän kierteli ympäriinsä ja toljotteli häpeilemättä kaikkia rannalla olevia naisia. Lopulta tämä herra päätti jäädä erään tyttösen läheisyyteen ruskettamaan itseään. Niin, ja tietysti toljottamaan. Naisihmiset vaivautvat vähemmästäkin ja niinpä tyttö veti mekon päälleen ja häipyi.

Tuskin ehdin lukea sivua loppuun, kun jo huomasin, että kyseinen toljottelija oli rantautunut metrin päähän minusta. Jos olisin ollut tänään ärhäkämmällä tuulella, olisin kai sanonut muutaman sanan. Mutta jo olin saanut riittävästi aurinkoa yhdelle kerralle, joten pakkasin tavarani ja lähdin. Kotona tosin harmittelin nyhveröintiäni, koska se ei ole lainkaan minun tapaistani.

Kaikkea ei todellakaan tarvitse sietää. Viime kesänä vietimme ystäväni polttareita vesipuistossa ja vesiliukumäkeen jonottaessa muuan mies äityi puhelemaan härskejä ja kävi kiinni takamukseeni. Käsittämätöntä! Mies oli jonossa omien lastensa kanssa! Löin miestä kynsille ja kerroin muutamia totuuksia elämästä. Kerran rullaluisteluretkellä kuulin tienvarressa hengailevien työmiesten epäasiallisia kommentteja ohikulkevasta liikenteestä ja taas minulla oli sanottavaa. Luultavasti he eivät uskoneet, että kukaan kuulisi heidän puheitaan, mutta yllätyksekseen pyörsin ympäri ja karautin antamaan kolauksen miehiselle egolle. Miehet muuttuivat hetkessä säälittäviksi änkyttäjiksi.

Eihän minun tietenkään tarvitsisi kouluttaa koko maailman mieskantaa uusiksi. Joitakin asioita en vain voi sietää. Piste.