Tukka kuin pieni eläin

Tukkani on päälaelta latvustoon mitattuna 50 senttiä pitkä.

Tähän puolimetriseen karvapöheikköön uhrautuu aikaa yhtä paljon kuin pienen eläimen hoitoon. Sitä on pestävä ja hoitoainein hellittävä, muuten se suuttuu ja nousee sähköisyydestä pystyyn. Tai liiskautuu päätämyötäiseksi matoksi. Harjaamisen ja hellimisen laiminlyönti näkyy jo seuraavana päivänä; hiusten paikalta voi päivän unohduksen jälkeen löytyä halkaisijaltaan 20 senttinen takku.

Kerran säikähdin tukkaani. Herätessäni se makasi valtoimenaan tyynyllä, tunki suuhun ja kiertyi kaulan ympärille. Rangaistukseksi nostin sen tiukalle nutturalle koko päiväksi.

Tänään sillä on ulkoilupäivä. Saa olla aivan vapaana, en aio kuristaa sitä kuminauhoin.

Noin, hyvä tukka..
Mitäs tänään tehtäisiin? Mennäänkö vaikka elokuviin katsomaan toisen pitkätukan kärsimystä?