Toteutusta odotellessa

Kevät on pitäisi-aikaa. Tänä aamuna huomasin sen, koska yllätin itseni miettimästä pitäisi-asioita. Aurinko paistaa jo niin kirkkaasti ja korkealta, että kaikkialle talven aikana kertynyt töhnä paljastuu. Sitä luulee siivoavansa perusteellisesti, mutta kevätaurinko on lahjomaton. Pitäisi siis jälleen siivota ja tällä kertaa pestä myös ikkunat. Pitäisi ommella uusia verhoja.

Näin keväisin pitäisi tehdä puutarhatöitä: vaihtaa kukkiin multaa ja tehdä uusia istutuksia parvekepuutarhaa varten. Pitäisi kylvää rairuoho pääsiäiseksi ja leipoa kulitsa. Itseäänkin pitäisi uudistaa kevään kunniaksi. Käydä vaikka kampaajalla. Olisinko niin rohkea, että leikkaisin hiukseni lyhyeksi? Enpä tiedä, luultavasti lyhythiuksisuus olisi minulle sen jälkeen lopullista, koska en jaksaisi odottaa niiden kasvavan entiselleen. Pitäisi varmaan laihduttaa, pääsisin ainakin moniin keskusteluihin mukaan ikäänkuin kulttuurinjäsenenä, en vain ulkopuolisena tarkkailijana.

Seuraavaksi haen päivän lehden ja keitän kahvia.