Tyytyväisyys

Kasan ihmiset näyttävät olevat tyytyväisiä elämäänsä. Tomminkin elämää leimaa tyytyväisyys nykyiseen olotilaan.


Toki minäkin olen tyytyväinen elämääni. Mitäs siitä, että täytän kolmekymmentä, ja ruumiini on alkanut ilmoittaa ensimmäisistä vanhenemisen oireista. Tai siitä etten ole valmistunut vielä(kään) yliopistosta. Tai siitä etten ole onnistunut luomaan sosiaalista verkostoa paikkakunnalle, jossa olen asunut jo kaksi ja puoli vuotta. Tyytyväisyyttäni elämääni ei myöskään hälvennä se, että opintotuki on täysin riittämätön elinkustannuksiin nähden.


Olen siis tyytyväinen ihminen. Kotona on lämmintä, nälkää näen vain silloin kun itse sitä haluan ja sukuni jatkuvuus on turvattu yhdellä lapsella.


Mistä siis johtuu tämä selittämätön ahdistus, joka nostaa päätään aina säännöllisin väliajoin? Tiedän, että se ei ole tyytymättömyyttä vallitsevaan ulkoiseen elämäntilanteeseen.


Mutta sitä en tiedä, kuinka voisin estää näitä lipsahduksia ja putoamisia.

Tai edes varautua niihin.