Yritin katsoa räppivideon

Aamuheräämiset ovat jo nyt vaikeita. Torkkunappulaennätys on jo nyt 47 minuuttia, mikä tarkoittaa aikaa ensimmäisen herätysäänen ja lopullisen nousun välillä.

Tänään sain kammettua itseni ylös jo 23 minuutin taistelun jälkeen. Kompuroin ylös ja kas! keittiössä oli jo valmista kahvia. Motin kanssa raahauduin tv:n ääreen kuuntelemaan ja katselemaan maailmantuskaa. Virittäydyttyäni sopivan pessimistiselle ja negatiiviselle mielialalle -ei tämä tästä enää paremmaksi muutu, vaikka kuinka yrittäisi - käänsin toosan ihmeen toivossa musictv:n puolelle. Sieltä nimittäin saattaa ehkä kerran viikossa tulla jokin hyvä video, siis jos on poikkeuksellisen loistava tuuri.

Tänään oli sitten kai jokin räppispesiaaliaamu. Yritin vängällä katsoa edes yhden videon loppuun, koska ajattelin, että noissa räppivideoissa on oltava jotain hyvää, jos ovat niin suosittuja ja jopa aamuvarhaisella ovat sitä ketkuttelua päättäneet ihmisille näyttää. Aikani viittäkytäsenttiä tai jotain vähäisempää turvanaukojaa tuijoteltuani huomasin vain ajattelevani entistä surkeampia ajatuksia. En kerta kaikkiaan kykene venyttämään sietokykyäni niin paljoa, että voisin oppia pitämään tuosta musiikinlajista. Tuo kai kertoo sitten enemmän rajoittuneisuudestani ihmisenä kuin suoranaisesti tuon musiikinlajin hyvyydestä tai huonoudesta. Yhtä kaikki, tunsin äkkiä itseni entistä väsyneemmäksi, harmaammaksi ja tylsemmäksi. Suljin tv:n yhdellä peukalon painauksella ja riuhtaisin itseni ylös. Lupasin samalla itselleni olla tänään reipas ihminen, hiljaa tietenkin, jottei tulisi liikoja luvattua.