Traumaattinen turvesaunakokemus

Olin tosiaan lupautunut turvesaunojaksi lauantaiaamuna. Lähtö oli klo 10 aamulla, ja vielä 09.50 olin halailemassa pönttöä hurjan dagen efterin kourissa. Kokosin ihmisyyden rippeeni ja päätin infernaalisen epätodellisesta ja yksinkertaisesti huonosta olosta huolimatta lähteä saunomaan. Olin niin luvannut sekä tovereilleni että itselleni. Nyt olisi nautittava terveellisestä elämästä vaikka vängällä.

Aluksi edessä oli 45 min. ajomatka autolla. Siitä selvittyäni olin jo valmis perumaan koko jutun ja valmistauduin jäämään pukuhuoneeseen vaakatasoon. Mutta ei, yrttijuomaa kouraan ja nestetasapainoa korjaamaan. Yrttijuoma tuli ylös saman tien, ja koska palelin hirveästi, ajattelin että sauna voisi sittenkin olla paikallaan.

Mielikuvissani olin ajatellut saunan lämpimäksi, sellaiseksi maakellarityyppiseksi turpeesta tehdyksi koloksi. Se olikin aivan tavallinen sauna suihkuineen kaikkineen. Saunaan mennessä ruumiimme taputeltiin täyteen lämmintä paskanhajuista turvemössöä ja sitten istuttiin kylmille kliinisille lauteille. Haju, likaiset ihmiset (siis turvehan on sinänsä puhdasta), kuumuus ja yrttijuoma yhdessä eivät todellakaan tuntuneet siinä olotilassa sielun ja ruumiin puhdistautumiselta. Eipä aikaakaan kun löysin itseni jälleen jälleen halailemasta ystävääni vessanpönttöä.

Seurueen muut jäsenet olivat kovasti hyvillään kokemuksesta. Kaikki oli niin ihanaa ja terveellistä ja hyvää oloa tuottavaa ja puhdistavaa. Ehkä yhdyn kehuihin seuraavalla kerralla.