4.2.05

Ulkomusiikillisia tunnustuksia

Täytyy tehdä tunnustus. Olen kai jo sen ikäinen, että tämä ei enää varsinaisesti hävetä. Sain juuri lainaksi tämän bändin The Very Best of –levyn. Kovin olin aikoinaan näihin poikiin rakastunut. Selityksenä olkoon, että kaikki muutkin pitivät heistä.

Vaikka en tosifani olekaan, niin silti tämä bändi oli ensimmäinen omavalintainen rakkauteni. Se täytyi olla ulkonäkö, joka tässäkin ratkaisi.

1 Comments:

Blogger Tuuba said...

Kiss kuuluu suosikki-inhokkeihini Whitesnakesin ja Derek and the Dominoesin ohella. Kaikkia noita joudun pakosta kuulemaan kodissani säännöllisin väliajoin.

Kaikkeen silti tottuu. Nykyään jaksan enää vähän pajattaa tästä aiheesta kotona, aikaisemmin aloin voida oikeasti pahoin ja jouduin poistumaan paikalta. Niin on ihminen sopeutuvainen.

10:40 ap.  

Lähetä kommentti

<< Home