11.2.05

Huppu

Eilen oli kova tuuli, joka näkyy laantuneen täksi iltapäiväksi. Koska uudessa takissani on upea huppu (karvareunuksinen, en tiedä mitä karvaa, mutta karkeaa on (ja nyt tietysti ekoihmiset ovat niskassani huohottamassa ja huonoa omaatuntoa aiheuttamassa)) voin piiloutua hupun sisään kovemmaltakin tuiverrukselta. En yhtään ihmettele inuiittien karvahuppujuttua; on se vain verratonta katsella hupun sisältä tuulta, joka ei pääse naamalle asti tuivertamaan.

3 Comments:

Blogger LL said...

Tuuba, arvaa mitä muistin yhtäkkiä?! Korjaa, jos joku meni väärin.

"Istun junassa, en tiedä mitä pelkäsin
En sitä junaa, vaan että sinut näkisin
Istun junassa ja ikävä on valtava
mutta Rovaniemi on liian kaukana"


Muistin myös kesken jääneen sonaatin teeman. Tulikohan ekalle osalle koskaan jatkoa?

11:45 ap.  
Blogger Tuuba said...

Minulla on nuo sanat jossain tallessa, tarkkaan arkistoituina varaston syövereissä. En muista niitä noinkaan tarkkaan, mutta idea oli jotakuinkin tuollainen.

Mistä tuo tuli nyt sitten mieleen? En taida muistaa kuinka sonaatti meni, mutta muistan säestäneeni kahta viulistia heidän esittäessään sitä.

12:51 ip.  
Blogger LL said...

Tarkkaan ottaen laulu alkoi soida Runeberginkadun ja Topeliuksenkadun yhtymäkohdassa tullessani akatemialta ja ollessani matkalla kohti Töölön kirjastoa. Mieleeni tuli kappaleen säveltäjä ja mietin, mitähän hänelle mahtaa kuulua.

Eilen muistin yhtäkkiä koko kappaleen. Sen sanat jatkuivat:

"Hei etkö nää -
sä pistät pyörälle mun pään
hei etkö nää-ää-ä-ää-ää
sä pistät pyörälle mun pään, jee jee jee

Tuntikausia ulvoin kuutamolla
mä kysyin mikä sun on,
onks sun hyvä olla
Jälleen odotan huomiseen
kun jäljet katoavat pimeyteen"
Loistolyriikkaa!

2:21 ip.  

Lähetä kommentti

<< Home