16.11.04

Samperi

Joskus hymyilyttää ilman syytä. Kiusallisinta se lienee julkisesti, esimerkiksi bussissa. Muut matkustajat luulevat, että virnuilen heille ja joku voi jopa erehtyä kuvittelemaan minun kerjäävän tahallani verta nenästä.

Tavallinen kauppareissu muuttui tänään hienoksi. Lähikaupassa saattoi aivan hyvillä mielin hymyillä, koska muita asiakkaita ei näin päiväsaikaan ole paljon. Ei kaupassa sinänsä mitään huvittavaa ollut, enkä nähnyt ketään paikallista friikkiä ostospuuhissa. Kävi niin, että sattumalta kaupan taustamusiikkina pauhaava radiokanava soitti yhtä pohjoisen suosikkibändini biisiä. Kappale saa minut aina tavattoman iloiseksi. Laulava ystäväni panee parastaan, korkealta ja kovaa. Kuunnelkaa. Ilovaikutus jatkuu vieläkin. Ihmeellistä.