Kadonneen ajatuksen metsästys

Minulla on tänään ollut monia kirjoittamisen arvosia asioita, mutta ne ovat olleet mielessäni vain ohikiitävän hetken. Mieleeni puikahtaa jokin kiinnostava miete, jonka välttämättä haluaisin kaikkien tietoon. Samalla, kun ajattelen kirjoittavani aiheesta, olen jo unohtanut mikä se edes oli.

Unohtuneiden ajatusten löytämiseksi voisin kokeilla samaa menetelmää, kuin silloin, jos unohdan mitä olin menossa tekemään esimerkiksi keittiöstä olohuoneeseen. Palaan siis keittiöön ja kertaan, että mitähän tässä tulikaan suunniteltua. Yleensä tämä auttaa. Samalla periaatteella löytyvät myös avaimet, jotka tungen repun sivutaskuun, mutta en muista sitä sen enempää. On sinänsä uskomatonta, että laitan avaimet aina samaan paikkaan, mutta silti ne ovat hukassa. Joka kerta ulos lähtiessä minulla on varsinainen tilanne päällä avainten takia. Siellähän ne, repun sivutaskussa.

Tämän päivän kadonneiden ajatusten metsästys saattaisi olla liian työlästä. Joutuisin kuljeksimaan ympäri kaupunkia. Ja jos totta puhutaan, olen siihen liian laiska. Toisekseen olen varma, että ne ajatukset eivät loppujen lopuksi olleet edes kovin kiinnostavia.