Suhaten paikasta toiseen

Piipahdin eilen aivan pikaisesti Oulussa. Näin täällä lapissa on tapana; ajetaan parisataa kilometriä, käydään kahvilla (tai oluella (harvoin)) ja sitten takaisin kotiin. Kylämatkat ovat pitkiä, jos on vähän ihmisiä.

Oikea syy: autoin toisesta silmästä näkönsä menettänyttä isoisääni, ajoin hänen puolestaan autoa. Tuolta kaukaa täytyi lähteä lääkäriin lähes 500 km päähän. Ja kaiken lisäksi se oli vain poliklinikka-aika. Pitkä maa Suomi, ainakin pohjoisessa.

Lähden taas. Tällä kertaa pohjoiseen päin. Siellä sataa lunta, kuulemma.