Hermostuttaa

Siihen on monta syytä.

Ensinnäkin tyttärelläni pitäisi olla kitaratutkinto kahden viikon kuluttua. Asia ei häntä voisi vähempää kiinnostaa, harjoittelu (jos mahdollista) vielä vähemmän. Hän haluaa pelata tietokoneella, nököttää omassa huoneessaan musiikkia kuunnellen ja leikkien. Nyt hermostuttaa kun en tiedä miten äitinä pitäisi tehdä; kannustaa, pakottaa vai antaa olla. Lievän painostuksen jälkeen alakerrasta kuuluu asteikkoräpellystä. Onko tuo nyt sittenkään niin mukavaa?

Toisekseen minussa ei ole tarpeeksi autoihmistä ymmärtääkseni niiden päälle yhtään mitään. Kesärenkaiden vaihto edessä huomenna, onneksi kummisetä lupasi auttaa. Öljyjä, suodattimia ja vaikka mitä muutakin pitäisi miettiä. Hermostuttaa oma tietämättömyys autojen suhteen. Sitä paitsi minulla on autoihin liittyen pari pelkoa. Toinen pelko tulee mieleeni pitkillä matkoilla; pelkään renkaan irtoavan. Toinen pelko vaivaa kaupungissa; pelkään auton ratin lähtevän irti, eli auton riistäytyvän ohjauksesta. Kaikkea sitä pitääkin pelätä.

Kolmanneksi minua hermostuttaa tämä valtaisa pöly, siivottomuus ja yleinen sekasorto kotioloissa. Remontin keskeneräisyys raastaa yllättävän paljon. Jotenkin tuntuu etten jaksa enää tehdä edes normaaleja kotitöitä, koska siitä ei kuitenkaan ole yleisen siisteyden kannalta juuri hyötyä. Sitten tulee turhauma, kun missään ei näy, että olen raatanut rätti kädessä kaksi tuntia. Jos olen.

Eipä noita nyt sittenkään ollut niin montaa kuin ajattelin. Siispä, hermoheikko olnen.