Humanistiperhe remontoi: Kuinka saada lattialevyt yläkertaan?

Koti haisee lastulevylle.

Lattian on määrä tulla yläkertaan, unohtiko joku? Remonttireiskan järki olisi sanonut, että levyjen pitää olla sen kokoisia, että kohtuullisen normaalivoimainen ihminen saa ne raahattua parvelle. Koska kulttuuriaineiden opiskelu lienee sumentanut terveen järjemme, ostimme puukeskuksesta 2200 mm x 1600 mm kokoisia levyjä seitsemän kappaletta. Ja emme saa niitä nostettua ensimmäistä porrasta pidemmälle.

Järkeilyä. Levyt on sahattava kahtia, siinähän ei mene kovin kauaa, korkeintaan pari työpäivää. Mielenkiintoiseksi asian tekee se, että tarjolla olisi ollut kohtuukokoisia levyjä samaan hintaan. Niitä ostimme vain yhden, ikään kuin kokeiluluontoisesti. Sen kanssa ei ollutkaan mitään ongelmia; vaivatta hivutimme sen jo ensimmäisenä päivänä ylös. Niin että miksi sitten ostimme niitä isompia? Ajattelimme säästää ruuveissa.

Onko kirjasivistyksestä konkreettista hyötyä? Kyllä. Kirjahyllystä poimimme Kunderaa, Freudia, Donneria, LeGuinia ja Kafkaa sahauksen ajaksi tukemaan levyä. Toki sahaukseenkin liittyi omat ongelmansa, mutta niihin ei liene tarpeen puuttua, sillä saimme levyn viimein poikki. Puolet kevyemmän ja pienemmän levyn kanssa emme enää olleet portaikossa rimpuillessa yhtälaisessa hengenvaarassa kuin aikaisemmin.

Päivän työ tuli tehtyä. Levyt makaavat valtoimenaan olohuoneessa.
Huomenna on toisen levyn vuoro.

Remonttiohjeisiin lisättäköön:
- Usko ammattitaitoista myyjää. Meillekin suositeltiin pienempiä levyjä helpomman käsiteltävyyden vuoksi. Mitä tapahtui? Mielenhäiriö tuli, ostimme niitä isompia. Kumpikaan ei osaa selittää lopullista syytä tähän outoon valintaan.
- Varaudu siihen, että kotisi näyttää kaatopaikan ja puuvaraston risteytykseltä useiden viikkojen ajan.