Piimää ja banaania?

Viime yönä nukuin kuin pieni sika ja heräsin aamulla vasta siihen, kun toinen kissoistani tuli tarkistamaan emäntänsä hengityksen. Energiaa pursuava olemukseni ei voi olla tällä kertaa pakkasen ansiota, mutta samapa tuo mistä tämä on peräisin.

Eilisen harmauden voittaneena tein aamutuimaan pienen kuntosalipyrähdyksen. Treenaillessa tuli mieleeni, että missä ovat ne tuhannet Uuden Vuoden Lupausten lunastajat? No, ehkä he tulevat illalla...tai ensi viikolla. Olen antanut kertoa itselleni, että vuoden alussa monet aloittavat liikunnan harrastamisen verenmaku suussaan ja lopettavat sen noin kuukauden päästä. Harmi. Liikunnan pitäisi olla kivaa tai ainakin pitäisi selittää itselleen, miksi sitä harrastaa.

Salin pukuhuoneessa törmäsin hurjaan naisjoukkoon. Ehdin jo uskoa, että lehtien mainostama kuntosaliryntäys ja laihdutusbuumi on pelkkää huttua mutta totuus oli tällä kertaa se ihmeellisempi. ”Nyt lähtee läskit” –keskustelu kantautui jo pukuhuoneen ulkopuolelle ja laihdutusvinkkejä vaihdeltiin samaan tapaan kuin leivonnaisreseptejä ennen joulua. Kuulemani mukaan litra piimää ja neljä banaania päivässä on hyvä ”kuuri”. Niinpä niin, aikuiset ihmiset ovat itse vastuussa omasta vartalostaan. Säästäisivät edes lapset tältä puheenparrelta, mutta ei. Viimeksi viime viikolla kuulin kymmenen vuotiaiden tyttöjen laskeskelevan painoindeksejään. Hullua!

*****

Miten pieni sika nukkuu?