Aluksi valivali, sitten sananen keräilystä

Maanantaiaamu, kipeä selkä ja harmaa sää.
***
Lisäksi on eräs probleemi.

Eilisessä kahvipöytäkeskustelussa puhuttiin keräilystä. Erään henkilön mielestä kaikki keräilevät jotain; levyjä, kirjoja, pikkuautoja, my little ponyja tai sammakkokrääsää. Lapsena keräilyharrastus on voinut kohdistua hammastahnatuubin korkkeihin, pulloihin, postimerkkeihin tai c-kasetteihin.

Mutta minä en ole keräillyt mitään lapsena, enkä keräile mitään näin vanhempanakaan. Voisiko tuossa olla myös kaiken ahdistuksen alku ja juuri; elämässäni ei ole tavoitteita (kokoelman kartuttaminen), unelmia (idea täydellisestä kokoelmasta) tai sisältöä (minulla ei ole tarvetta olla koko ajan valppaana sopivan keräilykappaleen löytymisen varalta).

Minun on ryhdyttävä keräilijäksi!

Vielä kun keksisi mitä ja miksi.
(Nimenomaan tuo jälkimmäinen kysymys on este keräilyharrastukseni aloittamiselle. Syy täytyy olla, mielellään hyvä.)