Joko saa?

Annoin itselleni luvan aloittaa joulun odotuksen tänään. Höyryävä glögi ja pari piparia nenäni edessä virittävät oikeaan tunnelmaan. Raahasin juuri joulukorttiaskarteluun tarvittavat vermeet kotiin. Kaiken lisäksi huomenna on pikkujoulut. Jee.

Glögi, askartelu, kynttilät ja piparitalon leipominen (sen teen toki vasta parin viikon kuluttua) tekevät eroa arkeen. Tuoksut ja maut assosioituvat rauhallisuuteen, pimeyteen ja odotukseen.

Joulukortteja askarrellessa en ainoastaan leikkaa ja liimaa paperia. Sen sijaan ajattelen jokaista ihmistä erikseen, muistan heitä. Se on korttieni tarkoitus. Muistaa ihmistä. En silti missään nimessä velvoita ketään toimimaan samoin; tämä vain sattuu olemaan tapani antaa aikaa minulle tärkeille ihmisille.