Natiseva sänky

Olen herkkäuninen. Elokuvissa kotoa karkailevat teinit tai murtovarkaat hiippailevat vanhempien makuuhuoneessa, eikä kukaan ikinä herää mihinkään, paitsi jos lasi helähtää tai ase paukahtaa. No, minä herään toisinaan mieheni hengitykseenkin.

Kaksi vuotta sitten ostimme uuden sängyn Askosta. Se oli kivan näköinen, mutta osoittautui täydelliseksi fiaskoksi. Jo uutena sänky nitkahteli silloin tällöin, ja ajan kuluessa meteli kasvoi sietämättömäksi.

Sänky on puuta, liitoskohdissa on metallia. Olemme yrittäneet öljytä metalliosia, kaataneet vettä puuosiin turvottaaksemme sitä, välillä kiristäneet ja välillä löysentäneet ruuveja. Kaikkemme olemme tehneet. Ei auttanut.

Eilen hermostuin natkuntaan lopullisesti ja nyt sänkymme on palasina odottamassa kirpputorille menoa. Sänky narisi, natisi ja nitisi infernaalisella volyymilla jo vähäisestä kyljenkääntämisestä. Viime aikoina pelkkä paikallaan makoilu aiheutti naksuntaa. Parin kuukauden ajan olen joka yö monta kertaa herännyt pahantuulisena nytkyttämään sängynpäätyä ja kiroillut suureen ääneen. Kyllä on taas naapureilla ollut ihmettelemistä.

Viime yön nukuimme patjoilla opiskelijatyyliin.Näyttää köyhältä, mutta sainpahan nukuttua. Seuraava ostos taitanee olla futon. Eipähän ainakaan natise.