Kuuhulluutta

Taitaa olla täysikuun aika. En ole tarkistanut sitä almanakasta, mutta viime päivinä kuu-ukko on tuijotellut minua herkeämättä. Sanokoon skeptikot mitä haluavat, mutta kuuhulluutta on ilmassa. Nukun levottomasti ja näen ihmeellisä unia, joissa ei ole mitään järkeä. No, harvoin sitä unissa on, mutta yleensä tapahtumat noudattavat edes jonkinlaista juonta. Nyt käsikirjoittaja on heittänyt hanskat tiskiin. Kieriskelen muutaman tunnin sängyssä ja herään sekavaan olotilaan. Tuijotamme kissojen kanssa toisiamme parisen tuntia, elleivät kissat ole jo alkaneet tuijottaa kuuta... Kuun liikkeet huomaa myös eläimistä. Kissoista ja koirista tulee typeryksiä. Hevoset näkevät näkyjä ja ryntäilevät hurjana joukkona välittämättä kyydissä olevista ratsastajista.

Kaikesta yöllisestä tuijottelusta huolimatta, minua ei väsytä. Käyn ylikierroksilla, mutta en saa kohdennettua energiaani mihinkään olennaiseen. Ei, en minä ole sekoamassa. Kuu vain kulkee omia reittejään ja kevät yllättää minut joka vuosi.