Pieni ele

Joskus sydän pakahtuu sanoista, joita haluaisi sanoa. Silti koko ajan tietää, että ei kuitenkaan koskaan, ikinä, tule niitä sanomaan. Sanat jäävät sisälle. Siellä ovat ja unohtuvat, kunnes taas jokin tuo ne esiin.

Olisin voinut purskahtaa itkuun siitä ystävällisestä kosketuksesta käsivarteeni. Olin niin onnellinen. Se sai ikävät asiat tuntumaan kovin vähäpätöisiltä. Jotkut osaavat vain rikkoa, toisilla on taito korjata myös muiden jälkiä.